Materiaalipankki, Tapahtumat, Uutinen

Ennakointikamariseminaari 7.5. täynnä vetovoimaista ja koukuttavaa teknologiaa!

Tupa täynnä osallistujia pääsi nauttimaan asiantuntijoiden huikeista tulevaisuuden visioista ja käytännön ratkaisuista Jätkäsaaressa.
Ohessa esiintyjämateriaalit sekä Pekka Lithin tekemä selvitys teknologiateollisuudesta  Uudellamaalla. Tilaisuus oli osa Uusimaa-viikkoa.
Kiitos, kun olit mukana!
Teknologiateollisuuteen tarvitaan yli 53 000 uutta osaajaa 2021 mennessä. 
Leena Pöntynen Teknologiateollisuus ry:stä lataa huimia lukuja teknologiateollisuuden osaajatarpeesta. Teknologiateollisuus tarvitsee 53 000 uutta osaajaa, joilla 60% on taustalla korkeakoulututkinto ja 40% ammatillinen tutkinto. Mistä osaajat löydetään, kun markkinoilla on myös muita ottajia teknologiaosaajille? Yritykset peräänkuuluttavat lisäksi osaajilta hyviä työelämätaitoja. Miten saamme alan vetovoimaisuutta lisättyä, antaen kuitenkin realistisen kuvan alasta? Työelämäyhteistyö on avainsana sekä alan tunnetuksi tekeminen jo peruskouluopiskelijoille.

Minna Kivihalme, Aalto-yliopistosta, muistutti, että matematiikka ja ohjelmointi ovat luovaa ajattelua ja vaativat sinnikkyyttä. Matemaattista ajattelua on opiskeltava jo peruskoulussa ja siihen on saatava ohjausta. Koodaripula on ollut todellinen jo 14 vuotta. Ratkaisuja pulaan on etsitty perinteisistä koulutusvolyymin nostomalleista, kaupallisista koulutusmalleista sekä uusista erilaisista malleista, kuten Hive-koodarikoulu. Varmaa on, että oppimisen tarve on jatkuvaa. Työnantajan maksama koulutus onkin työterveyshuoltoon verrattavissa oleva etu.

Arja Martikainen, Barona Oy, tietää kokemuksesta, että aina on pula jostain osaamisalueesta. Milloin saavutetaan balanssi – ja onko se ylipäätänsä mahdollista? Yrityksen rekrytointikyvykkyyden lisäksi, joka tarkoittaa eri asioita vakiintuneessa ja start up-yrityksissä, tarvitaan myös pitovoimaa. Osaajia on houkuteltava kaikin keinoin läheltä ja kaukaa. Lisäksi meidän on pidettävä kaikki osaajat mukana.

Maija Pohjakallion, VTT, mukaan kiertotalouden ongelmana on, että atomit ovat väärissä paikoissa. Atomit onkin palautettava oikeille paikoilleen, niin ongelma on ratkaistu. Pohjakallio vertaa ihmisen öljyriippuvuutta huumeaddiktioon. Tilanteen korjaaminen vaatii ekologista jälleenrakentamista, joka on verrattavissa hyvinvointivaltion rakentamisen suuruusluokkaan. Tutkimustulokset osoittavat myös, että yrityksen sustainability – saavutusten ja taloudellisten saavutusten välillä on selvä yhteys. Kiertotalouteen kannattaa siis satsata! Ehkä joukossamme on kohta kiertotalousjohtaja ja ala nähdään (media)seksikkäänä.

Elina Hiltunen, futuristi, kyseli, mihin enää uskoa, kun ammattien tulevaisuusnäkymät ovat ristiriidassa keskenään. Asioiden ja muutosten moninaisuus tekee ennustettavuuden vaikeaksi. Geeniteknologian alalla tehdään huimia harppauksia, esimerkiksi geenisakset tulevat mullistamaan genetiikkamme. Onko meillä tulevaisuuden ammatteina lihankasvattajia ja ilmastonmuokkaajia (kylmettäjiä)? Kuinka nopeasti kehitys heikosta tekoälystä vahvaan (tuntevaan, tietoiseen) kehittyy? Ja miten turvallisuusasiat on huomioitu? Koulutuksen tarve riippuukin siitä, mikä tulevaisuuden skenaarioistamme toteutuu?

On mielenkiintoista seurata, miten skenaariot ja ennusteet ovat toteutunet vaikkapa vuoden päästä. Palataan asiaan!


PÄÄTÖSSANAT
Mantra
Ei voinut vastaan taistella.
Se oli kuin tuuli, kova ja puuskaisa
ja toisaalta kuin kaista ruuhkaisa.
Vastaantulevien puolella
ja minä - auto vailla mahdollisuuksia.
Sanovat, että on hyvästä
ainainen muutos - puhe pysyvästä.
Jos asetut vastaan, todeten "on hyvä tässä",
hetken päästä katsot ympärillesi kysyen "missä?"
Noh, muutosvastarinta on muuttolintu
pieni punarinta, tuulen heittelemä huntu
kuin uusi aamu tai kevään tuntu,
niin muuttuu sekin, siihen ollaan tultu.

Olli Vainio, Voimisto Oy