Uutinen

Mahdollisuudet Suomelle 2020

Ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteinen virkamiesnäkemys avainkysymyksistä hallituskaudella 2019–2023.
Asiakirjassa tunnistetaan keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia tuovat muutosilmiöt ja nimetään ratkaisukokonaisuuksia, jotka ovat merkittäviä tulevan hallituskauden aikana. Ilmiöitä ja ratkaisuja on peilattu kolmeen päämäärään, joiden tavoittelu yhdistää kaikkia ministeriöitä. Päämäärät ovat yhdenvertaisuuden edistäminen, kestävä kasvu sekä turvallinen ja vakaa yhteiskunta. Kokonaisuutena tavoitellaan yhteiskunnan kestävyyttä pitkällä aikavälillä ja katse on vaalikautta pidemmällä. Asiakirjan keskeisin viesti on, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää merkittäviä uudistuksia 2020-luvulla. Tavoite on tukea seuraavan hallituksen edellytyksiä erityisesti vaikeiden päätösten tekemiseen. Sitoutuminen ilmastonmuutoksen hillintään edellyttää globaalisti ja Suomessa merkittäviä politiikkatoimia, joista tulee päättää pikaisesti. Lisäksi, jos tulojen ja menojen välistä epätasapainoa ei korjata, voi julkinen velka tulevaisuudessa kasvaa hallitsemattomaksi, muun muassa väestörakenteen muutoksista johtuen. Haasteet tarjoavat myös mahdollisuuksia, kuten ilmastonmuutokseen liittyviä globaalin tason ratkaisuja ja investointeja. Asiakirjassa esitetään 12 näkemyskokonaisuutta, jotka tarjoavat tietopohjaa vaalikeskusteluihin ja hallitusneuvottelujen pohjaksi.

Osaamis- ja koulutustason nosto ja jatkuvan oppimisen varmistaminen, nostetaan asiakirjassa myös selkeästi esille. Vanhojen yritysten ja ammattien hävitessä uusien tieltä, miljoonia työpaikkoja syntyy ja katoaa Suomessa seuraavan 10 vuoden aikana. Tulevaisuudessa tällainen luova tuho voi nopeutua. Uuden luominen ei ole mahdollista ilman jatkuvaa osaamistason nousua ja uuden oppimista.

Kaikki väestöryhmät sisältävään koulutus- ja osaamistason nostamiseen tarvitaan uudenlaisia kannustimia, toimintamalleja, verotusratkaisuja ja tukimuotoja. Osaaminen ja koulutus ovat parhaita keinoja vahvistaa yhteiskunnan muutosvalmiutta ja kilpailukykyä. Jatkuvan oppimisen rahoitus tulee selkeyttää ja sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä käsitellä osaamisen tukemisen uusia mahdollisuuksia. Rahoitusta voidaan ohjata nykyistä tavoitteellisemmin esimerkiksi työn murroksessa ilman työnantajan tukea jääville, heikon 
pohjakoulutuksen omaaville ja työttömille. Koulutuksen ja oppimateriaalien avoimuutta ja digitaalisuutta koko koulutusjärjestelmässä tulee vahvistaa. Osaamisen kehittämisestä on tultava työntekijöiden ja työnantajien mahdollisuus ja velvollisuus.

Author