Blogi

Mikä ihmeen edelläkävijyys?

Nykyään niin monet ovat omasta mielestään edelläkävijöitä tai ainakin kertovat pyrkivänsä edelläkävijöiksi, että koko sana on kärsinyt inflaation.
Edelläkävijyys tuntuu tässä ajassa tavoittelemisen arvoiselta. Samalla sanasta on tullut niin yleinen ja kulunut, ettei sillä enää oikein ole arvoa. Edelläkävijyyden tilalle onkin viime vuosina soviteltu muun muassa ajatusjohtajuutta. 

Ketkä sitten ajattelevat olevansa edelläkävijöitä? Yksittäisten ihmisten lisäksi ihmisryhmät, jotka ainakin kuvittelevat olevansa edelläkävijöitä ja ovat saattaneet muodostaa suhteellisen homogeenisen yhteisön (kuplan) jonkin asiakokonaisuuden ympärille. Ryhmä ihmisiä on siis vaiheittain alkanut ajatella asioista samoilla tavoilla. Nämä ihmiset nyökkäävät ja peukuttelevat silloin, kun näkyville laitetaan jotain heidän omaksumaansa narratiivia tukevaa tietoa ja tutkimustuloksia. He eivät huomaa, jos heidän edelläkävijyytensä on jo vanhentunutta tai jos on löydettävissä lukuisia muitakin edelläkävijöitä joiden tapa ilmaista asioita vain poikkeaa heidän omastaan. Nämä ryhmät tunnistaa siitä, että ne haluavat sanoittaa muutoksia tietyllä itse omaksumallaan tavalla. Niiden edustajat eivät välttämättä ole avoimia toisenlaisille tulkinnoille ja perustelluillekaan vastaväitteille. Edelläkävijöiden puheesta löytyy runsaasti esimerkkejä työn murroksen kuvailuista feministisiin sanoituksiin. Ne ovat parhaimmillaan ja pahimmillaan kokonaisvaltaisia maailman selityksiä. Jos ihminen katsoo ympäristöään vaikkapa voimakkaan ideologisin lasein, hän saattaa nähdä kaiken jatkuvasti samoina ongelmina ja puutteina. Havainnot maailmasta ympärillä vääristyvät.

Medioissa ja julkisessa keskustussa edelläkävijyys näyttäytyy yksinkertaistetulta ja kavennetulta, saman toistolta. Tästä johtuen yhdeksän kymmenestä ihmisestä vastaa tulevaisuuden trendejä kysyttäessä - digitalisaatio. Todellisuudessa taivaanranta on täynnä satoja erilaisia muutosilmiöitä, joihin olisi fiksua tutustua. Ennakointi- ja muutoskyvykkyys  ja yhteinen ymmärrys syntyy säännöllisestä yhteisestä työstä tulevaisuuden muutosilmiöiden parissa.

Todelliset edelläkävijät tunnistaa siitä, ettei heidän työtään ymmärretä eikä arvoa tunnisteta. Otan esimerkiksi erään väitöskirjan tekijän mainitsematta nimeä. Hänen oman alansa piirissä väitöskirjan sisältö oli niin outo ja traditioista poikkeava, ettei lähestymistapaa ole käsitetty ollenkaan. Sittemmin väitöskirjan tekijää on yritetty imaista milloin minkäkin oppiaineen piiriin sillä ehdolla, että väitöskirja sovitettaisiin kyseisen alan viitekehykseen ja sanoituksiin. Se taas olisi tarkoittanut työn vesittämistä.

Uutta ja vaikeasti tunnistettavaa, uusia osaamisten rajapintoja voi yrittää ottaa haltuun yhteisellä löytöretkeilyllä. Yhdysvalloissa MIT Media Lab:ssa on tehty monitieteistä ja -taiteista löytöretkeilyä, joka ei liity mihinkään akateemiseen opinalaan. Tällainen työ ja opiskelu uusilla rajapinnoilla ja osaamisalueilla on suoraan tulevaisuuteen johtavaa luovaa kartoitusta ja kokeilua.

Edelläkävijyyden murtautumista valtavirraksi voidaan kutsua paradigman murrokseksi. Thomas Kuhn kuvasi kirjassaan The Structure of Scientific Revolutions (1962) tieteissä tapahtuvaa paradigman murrosta käyttäen esimerkkinä muun muassa kopernikaanista vallankumousta.
Todellinen toisin ajattelu ja toisin tekeminen on oikeastaan aina vaarallista. Se sisältää vallankumouksen ainekset. Tässä törmäämme ristiriitaan. Oman kokemukseni mukaan monet johtotason ihmiset haluavat kuulla tulevaisuudesta, edelläkävijyydestä ja toisin ajattelusta, mutta eivät välttämättä halua tehdä käytännössä paljoakaan todellisen edelläkävijyyden saavuttamiseksi. Rohkea hyppääminen tulevaan on liian vaarallista, kun vaalittavana ovat omat henkilökohtaiset edut. Tämä tekee työstä organisaatioissa helposti teatteria. Halutaan antaa vaikutelma etunojasta, mutta tehdään käytännössä vain vähän todellisen edelläkävijyyden eteen. Tuloksena kaikki turhautuvat. Englanninkielinen ilmaus walk the talk tarkoittaa juuri sitä, että puheet olisi tehtävä teoiksi. Muuten uhkana on työelämän teatteri.

Parhaimmillaan edelläkävijyys syntyy tiedosta ja toiminnasta. Hyvä keino hahmottaa edelläkävijyyttä on synnyttää osaamisen (r)evoluutiokuvaus eli kypsyyskuvaus. Otetaan esimerkiksi palaute palveluiden kehityksessä Osaamisen (r)evoluutiokuvauksen kypsyystarkastelussa ensimmäisellä tasolla asiakas voi antaa palautekoneessa hymynaaman. Toisella tasolla hänelle lähetetään kysely. Kolmannella tasolla hän voi osallistua asiakasraatiin. Neljännellä tasolla hänellä on jatkuvasti mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen.
Kun hahmotamme (r)evoluutiokuvauksen portaat, voimme helposti tulkita, mihin itse sijoitumme portaikolla. Portaiden kuvaus vaatii syvällistä asiantuntijuutta ja aihealueen peilaamista tulevaisuuden ennakointiin. Muussa tapauksessa kuvaus ei kuvaa todellista tilannetta. Mikäli (r)evoluutiokuvaus hahmotetaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa, on mahdollista tehdä vallankumous eli harpata portaiden yläpäähän jättämällä väliin monta osaamisen askelmaa.

Jari Koskinen



Jari Koskinen on muutosten fasilitoija sekä yhteissuunnittelun asiantuntija. Hän on työskennellyt pitkään tulevaisuuden ennakointia ja yhteissuunnittelua yhdistävien projektien parissa.

Author