Blogi

Mikä ihmeen kohtaanto ongelma? 18.10.2018

Kun herää aamulla uutisvirtaan, ei voi välttyä näkemästä sanoja osaamisvaje, osaamisen kohtaanto-ongelma, pula osaavasta työvoimasta ja tekoäly. Samanaikaisesti puhutaan (pitkäaikais)työttömistä, (nuorten) syrjäytyneisyydestä ja teknologiayhteiskunnan kelkasta pudonneista. Vuoden 2018 heinäkuussa pääkaupunkiseudun alueella oli yhteensä 83 862 työtöntä työnhakijaa, mikä on 10,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Avoimia työpaikkoja oli kuitenkin samaan aikaan 32 285 eli 28 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömiä työnhakijoita on samoilla aloilla kuin olemassa olevia työpaikkoja on syntynyt. Myyjistä, varastotyöntekijöistä, toimisto- ja laitossiivoojista, ravintola- ja suurtaloustyöntekijöistä, lähihoitajista, lastenhoitotyöntekijöistä, talonrakentajista ja kuljettajista on pulaa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli huhtikuun lopussa 9,9 %. ja pääkaupunkiseudun työttömyysaste on laskenut huomattavasti hitaammin kuin muilla alueilla. Miten tässä näin pääsi käymään?

Mikä ei kohtaa?

Kohtaanto-ongelman määrittelijöitä ja näkökulmia sen ratkaisemiseksi on yhtä monta kuin analyysien tekijöitä. Samoja tekijöitä toki löytyy, mutta riippuen näkökulmasta, esimerkiksi toimialasta, alueesta, tilastoista, ovat johtopäätökset ja erityisesti painopisteet vaihtelevia. Käsite on laaja ja moniulotteinen. Se tiedetään, että kohtaanto heikentyy tyypillisesti kun avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrät kasvavat samanaikaisesti. Ennakointikamarin yhteenvedossa Kohtaanto-ongelmasta osaamisen kehittämiseenmääritellään ilmiötä tarkemmin.


Kenen huoli?

Yritysten ja ylipäätänsä työnantajien suurimmat huolenaiheet liittyvät osaavan työvoiman saatavuuteen, Tilannetta kuvataan jo nyt huonoksi ja sen ennustetaan heikkenevän entisestään seuraavan vuoden aikana. Parhaiten työmarkkinoilla pärjäävätkin yritykset, jotka ovat jo pidempään toteuttaneet pitkäkestoista henkilöstösuunnitelmaa. Nopeiden täsmärekrytointien vaikeutuessa monet Uudenmaan yritykset ovat turvautuneet enenevissä määrin alihankinta- ja toimittajaverkostojen käyttöön. Kehityksen voi olettaa vahvistuvan jatkossa. Kaikilla työvoimareservissä olevilla ja etenkin sen ulkopuolella olevilla ei ole riittävää ja ajantasaista osaamista. Ratkaisuksi ehdotetaan mm. täsmäkoulutusta ja liikkuvuuden edistämistä. Yksilön näkökulmasta katsottuna painavat kuitenkin taloudelliset syyt, elämän- ja terveydentilanne, asunto-olosuhteet, verkostot ja persoonalliset tekijät. Myös elämänhallintaan ja jaksamiseen liittyvät asiat vievät terän osaamisen jatkuvalta kehittämiseltä. Tilanteen ratkaiseminen vaatiikin pitkäjänteisempiä ratkaisuja.

Jotain tarttis tehdä

Osaamisen ennakoinnin parissa julkaistaan tällä hetkellä monia eri tilastoja, barometrejä, katsauksia, selvityksiä ja tutkimuksia. Työnhakijoiden, avointen työpaikkojen ja osaamisen hankkimisen kohtaantoalustoja kehitetään myös kiivaasti. On selvää, että osaajia tarvitaan juuri tällä hetkellä avoimena oleviin työpaikkoihin, mutta myös lähitulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi on tärkeää. Robotit eivät ole valtaamassa työpaikkojamme, mutta robotiikka tulee muuttamaan niitä jollain aikavälillä. Substanssiosaamisen jatkuvan kehittämisen ohella, vaikkapa koulutussetelin tai uratilin kautta, ovat oppimaan oppimisen ja poisoppimisen taidot yhä tärkeämpiä. Valtiovarainministeriö ehdottaa Tulevaisuusselonteossaan, että pyrkimyksiä ohjata koulutustarjontaa osaamistarvetta ennakoimalla, tulisi vähentää. Sen sijaan koulutuksen painopistettä tulisi siirtää yhä enemmän perusvalmiuksiin ja metataitoihin
Miten Ennakointikamari vastaa osaamisen kohtaanto-ongelmaan?

Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari on lähtenyt omalta osaltaan ratkomaan kohtaanto-ongelmaa. Yhteistyössä ovat mukana yritykset, koulutuksen järjestäjät ja osaamisen ennakointityötä tekevät verkostot. Yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi sekä ratkaisuiden löytämiseksi järjestetään asiantuntijafoorumeita, seminaareja, ajankohtaistiivistelmiä ja kyselyitä sekä tehdään vaikuttamistyötä päättäjätahoihin. Työskentelyn vaikuttavuutta tulee kuitenkin vielä tehostaa ja siihen työhön tarvitsemme toinen toisiamme. 

Tuletko mukaan?

Lähteet:

Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät Syksy 2018 -raportti.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa, Valtioneuvoston julkaisusarja 30 | 2018.

Tuula Pyykkö

Ennakointikamarin projektipäällikkö