Materiaalipankki, Tapahtumat, Uutinen

Porvoon Ennakointikamarissa piirrettiin uusia urapolkuja

Tuumasta toimeen, sillä tulevaisuutta rakennetaan tässä ja nyt. Tämä viesti nousi selkeästi esiin tiistaina Porvoon taidetehtaalla, jossa piirrettiin kuvaa itäisen Uudenmaan tulevien vuosien osaamishaasteista.
Teksti Timo Sormunen/ Kuvat Stephanie van Rossum
Duunarista dosentiksi? Kyseinen urapolku on ollut Suomen koulutusjärjestelmän ansiosta aina mahdollinen, mutta toteutunut lopulta varsin harvojen kohdalla.
Tänä päivänä asetelma alkaa olla kuitenkin tyystin toinen. Työelämän ja yritysten osaamistarpeet muuttuvat entistä nopeammassa tahdissa ja omaa osaamista on pystyttävä päivittämään jatkuvasti. Tähän haasteeseen on myös meikäläisen koulutusjärjestelmän pystyttävä reagoimaan nykyistä paremmin.
Siinä yksi iso pähkinä, jota pureskeltiin tiistaina 12. marraskuuta Porvoon taidetehtaalla Ennakointikamarin seminaarissa ja etenkin sen asiantuntijapaneelissa.

Moderaattorina toiminut toimittaja Tero Karhu penäsikin heti   paneelin aluksi hoiva-alan ammattiliitto SuPerin   asiantuntija  Soili Nevalalta, opetusneuvos Mari Pastila-  Eklundilta, professori Kirsti Lonkalta, Borealis Polymersin   HR Business Partner Martina Haglundilta sekä   koulutusyhtiö Careeria edustaneilta Sari Gustafssonilta ja  
Marko Sinkkoselta, millä tolalla osaamistarpeiden   ennakointi itäisellä Uudellamaalla on.

Konkretiaa kaivataan 

Yleistuntumaksi jäi, että yhteydenpitoa yritysten ja oppilaitosten välillä on, mutta se ei konkretisoidu riittävästi kummallakaan puolella pöytää.
– Jos tälle ennakoinnille pitää joku arvosana antaa, niin olkoon kutonen, Careerian toimitusjohtaja Gustafsson totesi.
Taustalla on toisaalta myös puhdasta tiedonpuutetta. Opetus- ja kulttuuriministeriön Mari Pastila-Eklundin mukaan yritykset eivät välttämättä ole riittävästi kartalla jo tarjolla olevista koulutusmahdollisuuksista.

Hoiva-alalla päällimmäisenä murheena on SuPerin Soili Nevalan mukaan se, että osaajat ovat jo nyt vähissä eikä heitä valmistu oppilaitoksistakaan riittävästi. – Hoito- ja hoiva-alan maine on jo niin heikko, että osa koulutuspaikoista jää täyttämättä.

Virheiden pelko jarruttaa uuden oppimista

Paneelin alustuksina kuultiin toimittaja Tero Karhua ja  yliopiston professoria Kirsti Lonkaa sekä kaupunkitutkimus TA:n asiantuntijan Seppo Laaksoa.

Tero Karhu kannusti kuulijoita optimistiseen asenteeseen uuden oppimisen suhteen. Olemme usein haluttomia oppimaan uutta, koska pelkäämme virheitä ja silmätikuksi joutumista.

– Jokainen meistä voi oppia mitä vain, mutta kukaan ei ole täydellinen. Siksi on tärkeää oppia sietämään myös virheitä. Minäkin olen viestintäalalla, vaikka pelasin ennen jalkapalloa, Karhu vitsaili.
Kirsti Lonkan mielestä me suomalaiset olemme jämähtäneet viime vuosina liiaksi tuttuun ja turvalliseen. Eteenpäin päästään kuitenkin vain yrityksen, erehdyksen ja oppimisen kautta.

Muistelemme mieluusti tuohivirsuja, talvisotaa ja Nokiaa, vaikka pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Moni meistä on esimerkiksi jo siirtynyt paperikalenterista sähköiseen. Suomi kuitenkin käyttää edelleen molempia eli tarraamme uuteen, mutta emme osaa irtautua vanhasta, Lonka vertasi.

Yksi esimerkki löytyi myös opetusmaailmasta, jossa uudet opetussuunnitelmat ja avoimet oppimisympäristöt ovat herättäneet täällä kotimaassa kovasti keskustelua – ja paljon myös kriittisiä äänenpainoja.
– Tuntuu välillä kummalliselta, että näistä uusista malleista ollaan paljon innostuneempia ulkomailla kuin täällä koti-Suomessa, hän harmitteli.

Itä-Uusimaa hyötyy pk-seudun vedosta

Uusimaan kasvuvauhti on ollut kuluvalla vuosikymmenellä selvästi muuta Suomea nopeampi ja se pysyy ennusteiden mukaan plussalla myös 2030-luvulla. Samalla aikavälillä syntyy myös noin 90 000 uutta työpaikkaa. Tästä vauhdista on saanut oman siivunsa myös itäinen Uusimaa, muistutti Kaupunkitutkimus TA:n toimitusjohtaja Seppo Laakso. 
– Noin neljännes alueen työvoimasta käy töissä pk-seudulla, mutta virtaa on toki myös tännepäin, Laakso totesi.

Haasteena on kuitenkin ikääntyminen. Tulevien kymmenen vuoden aikana jättäytyy eläkkeelle noin 165 000 käsiparia ja mikäli talouskasvu jatkuu likimain nykytahtia, tarvitaan tämän työvoimavajeen paikkaajaksi Uudellemaalle yli 250 000 uutta osaajaa.
Se edellyttää heikentyvien syntyvyyslukujen keskellä entistä kovempaa muuttovirtaa paitsi muualta Suomesta myös ulkomailta. Myös yli 60-vuotiaiden ja vajaatyökykyisten työllisyysastetta on nostettava.

Osaajapula korostuu Laakson mukaan etenkin asiantuntijatehtävissä. Tulevien vuosien kasvualoiksi hän listasi muun muassa informaatioteknologian, rahoitusalan sekä liike-elämän palvelut. Töitä riittää tulevaisuudessa myös julkishallinnossa ja väestön ikääntyessä terveydenhuollossa.

Borealis Polymersin HR Business Partner Martina Haglund päätti seminaarin oivalliseen kiteytykseen: Olemme keskeneräisiä kaikki. Vastuu osaamisen kehittämisestä on meillä kaikilla ja menestyminen tehdään yhdessä!

Lue koko artikkeli Helsingin seudun kauppakamarin  verkkolehdestä
Ennakointikamari-
seminaarin
materiaalit