Uutinen

Suomi on tekoälyosaamisessa omassa kokoluokassaan vahva maa

Valtioneuvoston teettämä selvitys osoittaa, että Suomi on tekoälyosaamisessa hyvää eurooppalaista tasoa tutkimuksessa, yritysten osaamisessa ja koulutuksessa. 
Selvityksen toteuttivat VTT:n, Aalto-yliopiston, Etlan ja Silo.AI:n asiantuntijat.
Tekoälyn tutkimusosaaminen on tieteellisten julkaisujen perusteella Suomessa verrattain hyvätasoista. Olemme sijalla 17 Etelä-Korean ja Itävallan välissä. On hyvä muistaa, että Suomen osuus maailman tekoälyjulkaisujen määrästä on vain noin 0,5 %.Yritysten tekoälyosaaminen on selvityksessä käytetyn arvioinnin mukaan myös hyvällä tasolla. Toisaalta voidaan todeta, että tekoälyteknologioiden hyödyntäminen yritysten toiminnassa ei ole vielä Suomessakaan kovin laajaa.

Korkeakoulutasoista koulutustarjontaa ollaan lisäämässä. Opetusohjelmien markkinoinnissa ei meillä kuitenkaan vielä käytetä termiä tekoäly toisin kuin esimerkiksi Englannissa. Tekoälyyn ja sen soveltamiseen panostetaan kaikkialla maailmassa paljon, joten Suomen nykyinen sijoitus ei säily ilman toimenpiteitä. Jos Suomi jää jälkeen panostuksissa, on seurauksena osaajien entistä laajempi muutto ulkomaille kiinnostavien ja hyvin palkattujen töiden perään.

Selvityksen tehnyt työryhmä suosittelee yrityksiä ja julkista hallintoa kokeilemaan tekoälymenetelmiä päätöksenteossa. Toimenpide-ehdotukset nostavat esille muun muassa tekoälytutkimuksen ja rahoituksen kohdentamisen Suomessa sekä tekoälyyn liittyvän osaamisen kehittymiseen liittyvät toimintamallit. 

Koulutuksellisesti mielenkiintoista on, että koulutuksen tarjoajille ehdotetaan jatkuvaa oppimiista tekemällä kurssit avoimiksi kaikille.
Perus- ja toisen asteen koulutuksessa tulee luoda valmiudet tekoälyn opiskeluun korkea-asteella. Tekoälyyn liittyvien kurssien ja koulutusohjelmien tarjonta on selvästi lisääntymässä korkeaasteella, mitä voidaan pitää toivottavana kehityksenä. Pääosin tämä koulutus on suunnattu nuorille ensimmäistä tutkintoa suorittaville opiskelijoille. Jatkuvan oppimisen sekä osaamisen täydentämisen ja uusimisen merkitys kasvaa. Erityisen tärkeää se on nopeasti kehittyvien teknologioiden, kuten tekoälyn, yhteydessä. Verkkokurssit ja muut uudet oppimisen menetelmät sopivat erityisen hyvin jo työelämässä mukana oleville ja siten aikuisväestön osaamisen täydentämiseen ja uusimiseen. Uusien oppimismuotojen hyöty-kustannussuhde on perinteistä luokkaopetusta selvästi parempi.