Uutinen

Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä


Osaaminen ja tekoäly
Robotit eivät yksinomaan vähennä työtä korvatessaan vanhaa. Niiden kehittäminen, hallinnointi ja kunnossapito työllistävät, kuten myös markkinointi, kouluttaminen ja niiden mahdollistamien palveluiden järjestäminen, sanovat Risto Linturi ja Osmo Kuusi. Suomessa on ollut yhtäaikaisesti suuri määrä vapaita työpaikkoja ja työtä etsiviä työttömiä. Toiseksi avoimet työpaikat ja työnhakijat näyttävät kohtaavan toisensa yhä huonommin. Meidän on varauduttava kouluttamaan miljoona suomalaista uudestaan. 

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan jatkossa tekoäly yleistyy myös esimerkiksi pankki- ja rahoitusalalla, kaupan piirissä ja tiedonvälityksessä. Yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiö McKinseyn laskelmien mukaan Suomessa nykyisistä työtehtävistä katoaa tekoälyn myötä suurimmillaan 28 prosenttia, noin 600 000 työpaikkaa, vuoteen 2030 mennessä. Samalla kuitenkin syntyy suuri määrä uusia työpaikkoja. McKinseyn laskelmien perusteella työllisyysaste voi nousta automatisaation ja tekoälyn ansiosta Suomessa viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus painottaa kuitenkin, että uusien työpaikkojen synnyttäminen ja talouskasvun saavuttaminen vaativat oikeanlaisia toimenpiteitä niin koulutuksen kuin investointien osalta.

Tekniikan suurimpia mullistavia voimia tällä hetkellä onkin tekoälyn syväoppiminen. Se tarkoittaa, että koneet kykenevät oppimaan itsenäisesti ilman, että niille tarvitsee syöttää erikseen sääntöjä. Digitalisaatio on synnyttänyt massiivisia tietoaineistoja, niin kutsuttua ”big dataa” – ja datan määrä kasvaa edelleen räjähdysmäisellä vauhdilla. Esimerkiksi aktiivisia internet-verkkosivuja oli maailmassa jo yli miljardi vuonna 2016. Koska ihmiset eivät kykene käsittelemään tällaista määrää tietoa, sen käsittelyyn tarvitaan tekoälyä. Laajojen tietomassojen käsittely tarjoaa suuria mahdollisuuksia muun muassa terveydenhoitoalalla. Tulevaisuudessa tekoäly saakin yhä enemmän roolia päätöksenteon tukena. Tekoälyllä voi olla merkittävä rooli muun muassa teollisen tuotannon suunnittelussa ja toimitusketjujen hallinnassa.

On oletettavissa, että tulevaisuudessa työvoiman kysyntä vähenee ensin am¬mateissa, joissa suuri osuus ammatin sisältämistä tehtävistä voidaan korvata tekoälyyn perustuvilla teknologioilla. Toisaalta kysyntä kasvaa voimakkaimmin tehtävissä, joissa tekoälyä tai sen soveltamista kehitetään. Kokonaisvaikutuksen kannalta tärkeää on myös, kuinka paljon syntyy uusia mielekkäitä ammatteja, joissa ihmistyö ja tekoäly täydentävät toisiaan. Nämä uudet ammatit vaativat uusia osaamisyhdistelmiä. On keskityttävä siihen, mitä osaamisia tekoälyyn perustuvan teknologian on vaikea korvata ja mitä tehtäviä se suorittaa ihmistä paremmin. 

Olisi kehitettävä sekä ihmisten valmiutta muutokseen ja uuden oppimiseen, myös yritysten valmiutta uudistua ja tukea työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Työntekijälle syntyy mahdollisuus ja tarve kehittää osaamistaan, jolla tuottaa uutta lisäarvoa, sillä tekoälyn tuomat uudet osaamisvaatimukset ovat aina jossain määrin yhteensopimattomia työvoiman nykyisten osaamisten kanssa. Tämän yhteensopimattomuuden on esitetty heikentävän työvoiman kysynnän kasvua, lisäävän epätasa-arvoisuutta ja vähentävän tuottavuuden kasvua.