Materiaalipankki, Uutinen

Tulevaisuuden osaamistarpeet: sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan digiloikkaa, liikenne- ja logistiikka-alalla ongelmanratkaisutaitojen kaltaista yleisosaamista

Digiosaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa varsinkin sosiaali- ja terveysalalla, jonne kohdistuu merkittäviä kasvu- ja tuottavuustavoitteita. Liikenne- ja logistiikka-alalla työvoimalta vaaditaan entistä enemmän laaja-alaista yleisosaamista. Tunnistetut osaamisrakenteen muutossuunnat on syytä huomioida jo nyt, jotta 2030-luvun osaamishaasteisiin voidaan vastata. Yksilöiden ammatti-identiteettiajattelusta tulisi siirtyä yhä enemmän henkilökohtaisen osaamisidentiteetin tunnistamiseen.
OPH/Tiedote 17.12.2019
Näin todetaan Opetushallituksen tuoreessa raportissa, jossa on tarkasteltu osaamisrakenteen muutoksia eri toimi- ja ammattialoilla vuoteen 2035 mennessä. Raportti perustuu osaamis- ja koulutustarpeita ennakoineen Osaamisen ennakointifoorumin näkemyksiin.

Toimialojen osaamisrakenteet muuttuvat

Eri toimialoilla painottuvat tulevaisuudessa erityyppiset osaamiset. Esimerkiksi liikenne- ja logistiikka-alalla merkitystään kasvattavat erityisesti ongelmanratkaisukyky, kokonaisuuksien hallinta ja reagointikyky. Ne ovat luonteeltaan geneerisiä eli laaja-alaista yleisosaamista. Liikenne- ja logistiikka-alan tehtävien osaamisrakenteen murros etenee hyvin voimakkaasti ja edellyttää merkittävää alan työvoiman osaamisen kehittämistä.

Sosiaali- ja terveysalalla työelämälähtöinen osaaminen ja perusdigitaidot ovat jatkossa entistä tärkeämpiä. Työn tuottavuuden kasvutavoitteet heijastuvat alan osaamisvaatimuksiin. Työtehtävien suorittamisessa on osattava hyödyntää erilaisia digitaalisia sovelluksia, järjestelmiä ja laitteita. Myös asiakkaiden yksityisyyden suojaamiseen liittyvän osaamisen merkitys kasvaa entisestään henkilökohtaisten tietojen digitalisoinnin ja kyberuhkien seurauksena.

Osaajapulan ratkaisemiseen tarvitaan erilaisia ala- ja aluekohtaisia ratkaisuja

Osaamisen ennakointifoorumi esitti lukuisia ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi tunnistettiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen, johon ei riitä pelkästään osaavan työvoiman määrällinen lisääminen. Tässä tarvitaan ala- ja aluekohtaisia ratkaisuja, kuten muutoksia koulutuspaikkojen alueellisissa määrissä, yrityskohtaisten täsmäkoulutusten lisäämistä, työpaikanomaisten oppimisympäristöjen kehittämistä, koulutusohjelmien välisen yhteistyön vahvistamista, soveltuvuustestien käyttöönottoa tietyille erityisaloille sekä osaamiskartoitusten kehittämistä.
Vahvasta ammatti-identiteettiajattelusta olisikin tarpeen siirtyä enemmänkin osaamisidentiteettiajatteluun.

Lue koko tiedote, jossa linkki osaamisrakenne_2035 - raporttiin.

Author